Kennelliitolta tuli isompi kirje mikä sisälsi viisikon rekisteripaperit. Virallisesti saksanpaimenkoiria EJ-rekisterissä, jes!!! Onneksi olkoon Jukka, kasvattaja . Nyt tuli lisää motivaatiota työstää näitäkin otuksia. Laumasta on myytävänä koiria, ostaja ehdokkaan tosin täytyy täyttää tiukat kriteerit, ei kotikoiraksi, vanhemmat kun ei ole itsekään mitään kotikainaloisia.

Janne kävi treenailemassa tottista sekä puruja, Arppa kehittyy ja on erittäin vastaanottavainen, kun voidaan selkeyttää harjoitukset ilman ohjaajan aiheuttamaa tressiä. Tressiä ei tule, kun tietää mitä tekee ja antaa koirallekin mahdollisuuden. Jukka kehui tämänkin päivän treenejä, että Arppa kehittyy nyt harppauksilla eteenpäin. Hienoa, näin voin myös sanoa, että aiemmat kommenttimme on olleet oikeat, koiralle pitää antaa aikaa ja maltilla treenata asioita. Näin ollen myös koiran ja ohjaajan suhde pysyy kunnossa.

Feikille ja Allulle olen tehnyt jälki sekä tottisharjoituksia. Feikin jälki kulkee, tosin sen viettitason nouseminen antaa aihetta tarkkuuden ja tekniikan vaatimiseen tarkemmin, ohjaajan ongelma  Tottiksessa myöskin ohjaajan huolellisuus on koetuksella, kun oma vietti veisi lujempaa eteenpäin. Tolpassa aloitin jättöliikkeiden harjoitukset uudestaan. Paikka ja rituaalit aiheuttivat ensin Feikille kovan stressin, kun aiemmat harjoitukset on olleet mitä sattuu. Mutta rauhallisuudella ja asioiden oikealla merkkaamisella sekä palkkion oikea-aikaisuudella sain koiran oikeaan tilaan. Keskittymään ja tekemään nopeasti asennon muutokset.  helppoa kun tietää mitä tekee, ja varsinkin kun tietää mitä on tehnyt väärin ja näinollen kykenee korjaamaan omia virheitään.

Allun kanssa tottistelu on nykyään riemukasta, Allu uhkuu intoa ja toimintahalua, ottaa vastaan koulutuksen ja yrittää täysillä. Aiemmin ongelmana olleeseen poikitukseen sekä edistämiseen on nyt oikeasti toimivat lääkkeet, ja se kaikki ilman ohjaajan aiheuttamaa stressiä sekä konflikteja.  Jäljellä on sitä viettiä kans riittävästi, jos olis ne kaapelit niin vois jakaa muillekin koirille (Cabyn kommentti  ) Tänään sitten pääsinkin/jouduin kouluttamaan Allua perusteellisesti. Tein jäljen samalla kaavalla kuin toissa pvänäkin, nyt tuuli vinosti takavasemmalta. Aloitus oli liian railakas, ja ensimmäisillä tyhjillä alkoi sitten seisoskelut. Jäljen ajo kesti n. 40 min ja ainoa (mutta todella suurin näkemys ero) oli ajetaanko vasemmanpuoleinen askel päältä vai oikealta puolen vierestä. Viimeiset 30 askelta Allu ajoi keskittyneesti-tarkasti ja ilmaisi vielä viimeisen kupin täydellisesti

Pentujälkeen osallituvat koirat on erittäin lupaavia, ohjaajat motivoituneita. On ilo työskennellä tällaisen porukan kanssa.